Rodos sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa, jossa idän ja lännen väliset meritiet kohtaavat. Se on suurin 200 saaren muodostamasta Dodekanesian saarista ja saariryhmän pääkaupunki. Saarella on pituutta 77 km, leveyttä 37 km ja rantaviivaa 253 km. Erinomainen ilmasto, hedelmällinen maaperä ja maantieteellinen sijainti tekivät Rodoksesta jo antiikin aikoina elinvoimaisen saaren. Vuosisatojen aikana saarelle saapui valloittaja toisensa jälkeen - roomalaiset, johanniittaritarit, ottomaanit, italialaiset, saksalaiset. Kreikalle Rodos siirtyi vuonna 1947. 

Unescon maailmanperintökohteisiin valittu suuri keskiaikainen kaupunki hallitsee kaupunkimaisemaa. Euroopan suurin keskiaikainen linnoitusalue on vilkas kaupunginosa, jossa asuu ja työskentelee tuhansia saarelaisia - samoissa rakennuksissa kuin 600 vuotta sitten johanniittaritarit asuivat. Pohjoisosan merkittävin rakennus on Kastello eli johanniittaritarien Suurmestarien palatsi. Korkeiden kivimuurien sisäpuolella uuteen päivään herätään aikaisin ja päivä jatkuu myöhään iltaan alueen myymälöissä, kahviloissa, tavernoissa ja tunnelmallisilla kattoterasseilla. 

Saaren synnystä on useita kiehtovia tarinoita. Voitettuaan titaanien taistelun ylijumala Zeus päätti jakaa maan Olymposin jumalien kesken. Tilaisuudessa ei ollut paikalla auringonjumala Helios, joka jäi ilman omaa maata. Hän sai Zeus-isänsä lupaamaan että seuraavaksi meren syvyyksistä nouseva maa kuuluisi hänelle. Kun kaunis, kukkiva, 1400 km2 saari nousi merestä, Helios teki siitä loisteellaan vielä kauniimman. Toisen tarinan mukaan Helios ihastui Poseidonin tyttäreen ja otti hänet vaimokseen. He saivat seitsemän poikaa ja yhden tyttären. Pojista Kerfalos, sai kolme poikaa, Lindos, Ialissos ja Kameiros, jotka rakensivat Rodoksen saaren kolme suurinta kaupunkia. Kerrotaan, että saari sai nimensä rodo-ruusun mukaan... tai sitten Rodos –nymfin mukaan. Tutkijoiden mukaan Rodos nousi muinoin meren pintaan seismisten liikkeiden seurauksena. Kivettyneet merisimpukat vuorten rinteillä vahvistavat myyttiä saaren nousemisesta merestä. Afrodite-jumalattaren pientä, upeaa patsasta säilytetään Rodoksen museossa, joka aikoinaan oli ristiritareiden veljeskunnan sairaala.